Äänestyikärajan laskeminen 16 vuoteen on tuonut kaksi uutta ikäluokkaa äänioikeutetuiksi seurakuntavaaleissa. Eikö ole siis kohtuullista että nämä 16- ja 17-vuotiaat nuoret saavat tietoa kansanvallasta seurakunnissa jos heidän oletetaan osallistuvan sen toteuttamiseen? Valitettavasti luottamushenkilöiden työ ei itsessään juuri näy ulospäin ja siksi sen olemassaolo ja tärkeys myöskin jäävät seurakunnan jäseniltä pimentoon.

 

Seurakunnan työntekijät toivovat tietenkin että nuoret kokisivat seurakunnan omakseen. Työntekijät voivat olla myös sitä mieltä että luottamushenkilöitä tarvitaan kaikista ikäluokista seurakuntien päätöksentekoon. Toisin sanoen siis lisää nuorempaa ikäpolvea nykytilanteeseen verrattuna. Mutta silti pohditaan, mitä meidän toiminnassa oikein voisi tehdä näiden vaalien eteen.

 

Vastauksena edellä esitettyyn kysymykseen antaisin alun TOP4:n kysymyksen listan. Vaikka nuoret tietäisivätkin nimellisesti mitkä vaalit marraskuussa järjestetään, se ei yksinään riitä. Jos nuoret eivät ole selvillä äänestämiseen liittyvistä perusasioista, on laajalti oletettu ja odotettu nuorten osallistuminen heikoissa kantimissa, niin äänestämisen kuin ehdolle asettumisenkin suhteen.

 

TOP4:n selvittämisen jälkeen kaikki henkilökohtainen seurakunnan vaikuttamismahdollisuuksien hehkuttaminen on sitten pelkkää plussaa.