Vieras perheessä

perhemajoitus_etusivu
Pedit vaihtoon –
perhemajoituksessa maailmalla
perhemajoitus_paakuva
Pedit vaihtoon –
perhemajoituksessa maailmalla
Perhemajoitus on luokkaretkiltä ja kielikursseilta tuttu keino majoittua vieraalla paikkakunnalla halvalla tai jopa ilmaiseksi. Kolme nuorta kertovat Fleimille kokemuksensa siitä, millaista on asua väliaikaisesti toisten, ennestään tuntemattomien ihmisten luona - tai miltä tuntuu, kun vieras majoittuukin omaan kotiin.

LAPSENVAHTI ESPANJASTA

"Pari ensimmäistä päivää olivat ujoja varsinkin meidän lasten osalta. Sopeuduimme kaikki kuitenkin nopeasti. Pian Paula jo lämmitti keittiön hellalla karvanpoistovahaa ja kiskoi keittiössä säärikarvoja", kertoo Nette Männistö, 19, nauraen espanjalaisesta Paula Tenalmore-Villafanesta, joka vietti kesän 2002 au pairina Männistöjen perheessä.

perhe_netteMännistöillä oli ollut au pair Saksasta ennen Paulaa ja myönteiset kokemukset vaikuttivat uuden au pairin ottamiseen. Lisäksi lapset olivat nyt sen ikäisiä, että olivat alttiita omaksumaan englannin kielen: Nette oli 14, Nea 10 ja Milla 8. Paula tulikin pääasiassa lastenvahdiksi ja harrastuskuskiksi.
"Se oli samanikäinen kuin minä nyt, ja silloin se tuntui niin vanhalta, niin aikuiselta!"

Paula sopeutui hyvin perheeseen ja koko sukuun, joka otti madridilaisen vieraan vastaan mielenkiinnolla. Paula oli Männistöjen mukana mökillä ja sukujuhlissa, jopa yksissä häissäkin. Juhlissa Paula soitti viulua, mistä muodostui lopulta suorastaan tapa.

"Mielenkiintoista Paulassa oli se, ettei hän halunnut käydä ulkona tai hankkia ikäistään seuraa", Nette pohtii. Paula soittelikin paljon Espanjaan ja hänen poikaystävänsä tuli kerran käymään Männistöillä.

"Paulan lähtö tuli nopeasti. Se oli surullista, samoin kuin se, ettei ole tullut pidettyä yhteyttä. Tuntuu, kuin hän olisi vain kadonnut jonnekin. Olihan Paula jo suurin piirtein perheenjäsen. "


BUSSILLA PIETARIIN

"Olimme kokeilleet Hospitality Clubia samalla porukalla aiemminkin, kun kävimme Turussa. Tämä oli ensimmäinen kerta ulkomaille", kertoo pukkilalainen Jenni Sumiloff, 20. Hän, Jenni Ahola, 19 ja saksalainen Sebastian Grote, 22, matkustivat viime kesänä bussilla Venäjälle. Kolmikko yöpyi Pietarissa saksalaisen Jens Lahmen kotona, joka löytyi Hospitality Clubin kautta.
"Perillä aloitimme keittiön siivouksesta ihan omasta tahdostamme. Jensin koti on aika stereotyyppinen poikamiesboksi."
perhe_sebastian_jenni
Käytännössä Jennit ja Sebastian hyppäsivät tuntemattomaan, sillä Jensin kanssa vaihdettiin vain pari asiallista sähköpostia ennen matkaa eikä kukaan ollut käynyt aiemmin Pietarissa.
"Ei pelottanut lähteä tuntemattoman kotiin. Hospitality Clubin turvallisuussääntöihin kuuluu muun muassa passin numeron luovuttaminen puolin ja toisin."

Hospitality Clubin kautta majoittaminen ei velvoita tarjoamaan vieraille esimerkiksi ruokaa tai seuraa. Jens kuitenkin paljastui vieraanvaraiseksi: hän opasti Jenniä ja kumppaneita parinakin päivänä Pietarissa ja tarjosi heille aterioita kotonaan. Tosin Jensin ruokavalio paljastui kummastuttavaksi.
"Kaapit olivat täynnä Jensin georgialaiseksi kastikkeeksi kutsumaa valmishyytelöä".

Asunto oli sotkuinen, mutta viihtyisä. Jennit ja Sebastian saivat kaksion toisen huoneen käyttöönsä.

"Olo ei ollut varautunut toisen kodissa, koska Jens oli niin rento. Sitä paitsi vieraasta maasta saa paljon enemmän irti, kun liikkuu paikallisen seurassa."


HOSPITALITY CLUB
  • Tavalliset ihmiset ympäri maailmaa majoittavat matkustajia kotiinsa
  • Ilmainen
  • Majoittuminen vaatii Clubin jäsenyyden
  • Jäsenet ilmoittavat profiilissaan, majoittavatko tällä hetkellä ja kuinka monta, tarjoavatko aamiaista tai muita aterioita jne.
  • www.hospitalityclub.org -sivustolla voi liittyä jäseneksi, etsiä majoittajaa omasta matkakohteesta ja hankkia lisätietoa


MEKSIKOLAISIA TUOKSUJA

"Ei pystynyt melkein hengittämään jos meni sen jälkeen suihkuun. Se käytti niin voimakkaita hajusteita", Veera Toiviainen, 19, kertoo naureskellen viimekesäisestä meksikolaisesta vieraastaan. Ricardo Lares Razo, 20, asui Veeran kotona kaksi viikkoa kuukauden mittaisesta Lions Clubin nuorisovaihdostaan.

Lions Club pyysi Veeraa majoittamaan Ricardon, sillä Veera oli itse samassa vaihdossa toissakesänä.
"No kyllähän se vähän tuntui velvollisuudelta, rasitteeltakin. Toisaalta odotin meksikolaisen saapumista mielenkiinnolla. Lopulta kokemuksesta jäikin myönteinen kuva."
perhe_veera
Veeran kesätyöt sattuivat päällekkäin Ricardon vierailun kanssa ja Ricardo vietti paljon aikaa Veeran äidin Merin kanssa. Työpäivän jälkeen ei olisi aina jaksanut viihdyttää.
"Oli se välillä raskasta. Mietin koko ajan, että onko sillä nyt ihan tylsää. Oli sellainen olo, että on vastuussa Ricardon viihtymisestä."

Ricardo sopeutui kuitenkin hyvin Toiviaisille eikä vieraan läsnäolo lopulta muuttanut kodin tunnelmaa.

Veeran ja Ricardon välit jäivät hieman etäisiksi, koska töiden takia Veera ei ehtinyt viettää paljon aikaa Ricardon kanssa.
"Toisaalta tuntui, että se oli muutenkin vähän ihmeellinen tapaus. Hän oli ikäistään vanhemman oloinen, mutta hirveän kohtelias kuitenkin. Varmaan kulttuurierotkin vaikuttavat", Veera pohtii.

Ricardon lähtö oli Veeralle tietyllä tavalla helpotus.
"Pääsi vihdoin heittämään vapaalle!"

Meksikolaisen kohtaaminen oli kuitenkin mieleenpainuva kokemus.
"Kun Ricardo oli lähtenyt, löysin pöydältäni meksikolaisen kangasvyön. Olin tosi otettu."

Sinun täytyy kirjautua kommentoidaksesi

pinnalla

Tampere näyttää suuntaa nuorisotyössä

Tampere on aina ollut edelläkävijä ja suunnannäyttäjä nuorisotyön kehittämisessä Suomessa. Omintakeisinta Tampereella on ollut keskitetty nuorisotyön hallintomalli. Myös toimintamuotojen kehittäjänä Tampere on usein ollut muita edellä. Syitä siihen löytyy teologian tohtori Mikko Malkavaaran mielestä paitsi poikkeuksellisesta hallintomallista ja kyvystä tulkita ajan merkkejä, myös tamperelaisesta luonteenlaadusta. Malkavaara on julkaissut Nuori Tampere - Seurakuntien nuorisotyö Tampereella 1930-2010 -teoksen, jota voi lukea kuvauksena koko kirkon nuorisotyön linjauksista. Lue lisää Kotimaa24:stä.

Vantaan seurakunnat työllistävät maahanmuuttajanuoria

Vantaan seurakuntiin on palkattu reilut 10 maahanmuuttajataustaista nuorta kesätöihin. He työskentelevät muun muassa keittiö- ja toimistoapulaisina sekä avustajina leireillä ja koululaisten kesätoiminnassa. Palkatut nuoret ovat 17–19-vuotiaita ja he ovat töissä yhdestä neljään viikkoa. Nuorisotyöttömyys on iso haaste ja kaikkein vaikeimmin työllistyvät maahanmuuttajanuoret. Vantaalla nuorten työttömyysaste on lähes 23 prosenttia. Maahanmuuttajien työttömyysaste kantasuomalaisiin nähden on keskimääräisesti kolminkertainen. Lue yhden nuoren kesätyöstä Vantaan Laurista.

Riparitunnelmia Instagramissa

Riparitunnelmia voi tänä kesänä seurata Instagramissa, jonne Porvoon hiippakunta laittaa päivittäin riparilaisten itsensä ottamia kuvia. Skriba2013-tilin kuvia voi katsoa täällä. Kuvan ottaa joka päivä eri riparilainen Porvoon hiippakunnasta. Myös Ruotsin kirkko on innostanut tavallisia seurakuntalaisia oman Instagram-tilinsä päivittämiseen. Kirkon työntekijöille ja vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuutta viikon ajan kerrallaan kuvittaa valokuvilla kirkon nimissä olevaa tiliä.

Kirkossa tuhansia kesätyöläisiä

Lähes kaikki seurakunnat palkkaavat koululaisia ja opiskelijoita kesätöihin. Yhteensä noin 4000 nuorta saa kesätyön seurakunnasta tänä kesänä.Yleisimmin nuoret tekevät puisto- ja puutarhatöitä hautausmailla sekä muilla seurakuntien puutarha-alueilla. Kesätöitä on lisäksi kirkoin oppaina, kortinmyyjinä sekä leireillä. Kesätöissä on myös kirkon ammatteihin opiskelevia.Seurakunnat pitävät kesätyöpaikan tarjoamista nuorille tärkeänä. Kesätyön kautta nuoret saavat kosketuksen työelämään sekä voivat tutustua seurakuntaan ja kirkon toimintaan.Nuoria palkattaisiin mielellään enemmänkin, mutta monissa seurakunnissa huonontunut talous heikentää mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä.

Seurakunta peruu leirejä Talvivaaran takia

Kajaanin evankelisluterilainen seurakunta joutuu vieläkin rajoittamaan leiritoimintaa Kivijärvellä Talvivaaran päästöjen takia, kertoo MTV3. Leirejä on jouduttu perumaan jo kolmantena kesänä peräkkäin. Kiinteistöpäällikkö Juha Vornanen kertoo MTV3:lle, että leirit on siirretty muualle. Hajuhaittoja ei järven rannalla ole, mutta iho-oireiden takia uiminen on mahdotonta. Lerien siirtämienn muualle tuottaa seurakunnalle lisäkustannuksia. Vornanen sanoo, että toiveita järven puhdistumisesta on, mutta Talvivaara ei ole kertonut, miten kauan siihen menee. Lue lisää MTV3:lta.

Lähetä rakkauspostia Irja Askolalle

Helsingin piispa Irja Askola on saanut sadoittain vihapostia sen jälkeen, kun hänen kerrottiin siunaavaan tulevana viikonloppuna lähetystyöhön parisuhteensa rekisteröineen miesparin. Piispa kertoo Helsingin Sanomille kokevansa viestit erittäin pelottavina. Facebookiin perustettiin tänään tapahtuma, jossa kehotetaan lähettämään piispa Askolalle tuen osoitukseksi rakkauspostia. Tapahtumaan on ilmoittautunut päivän aikana reilut 800 osallistujaa. Vihapuhe on muutenkin ollut pinnalla viimeaikoina, kun muutama viikko sitten julkisuuteen nousi useille ruotsinkielisille toimittajille lähetetyt tappouhkaukset ja suomenruotsalaisiin kohdistunut vihapuhe. Vastusta vihapuhetta rakkauspuheella!

Kuinka pukeutua rippijuhliin?

Ensimmäiset riparit ovat jo lähteneet käyntiin ja leirijaksotkin ovat jo ihan nurkan takana. Ripari kulminoituu konfirmaatioon, joka on monelle tärkeä merkkipaalu. Mutta kuinka konfirmaatioon ja sitä seuraaviin rippijuhliin pitäisi pukeutua? Vantaan seurakuntien lehti Vantaanlauri kertoo uudessa numerossaan, mitä etiketti rippijuhlijalta edellyttää. Konfirmaation pukukoodi on smart casual, eli pukeutuminen on rennompaa kuin vaikkapa häissä, mutta farkut ja lenkkarit kannattaa silti jättää kaappiin. Tyttöjen kannattaa muistaa, että kirkossa olkapäiden pitäisi olla peitettynä. Pojilla pukeutuminen onkin ehkä helpompaa. Katso video.

0123456

isostesti

Isoset extra

isosten.net blogit