Pastorin uudet vaatteet

vaatteetVihdoinkin se tapahtui. Keskiviikkona 15.6. naispuoliset papit saivat nähdä uudet työasunsa. Työ uusien vaatteiden saamiseksi alkoi vuonna 2007. Tarvittiin ainakin kaksi piispainkokousta, piispainkokouksen asettama virkapukutyöryhmä, suunnittelukilpailu, itse suunnittelu- ja valmistustyö ja asun rekisteröinti.

Naispappien nykyinen juhlapuku, suunnittelijansa Vuokko Nurmesniemenmukaan vuokoksi kutsuttu asu, on ollut käytössä 1980-luvulta alkaen. Vaikka Nurmesniemi on nimekäs taiteilija, vuokko ei ole ollut mikään napakymppi, vaan asua on kuvailtu epäkäytännölliseksi, kuumaksi ja ”tasa-arvoisen epäpukevaksi”, ja moni on jättänyt asun kokonaan hankkimatta.

Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemat uudet työasut täyttävät ainakin naispappien toiveen siitä, että vaatteita voisi yhdistellä eri tavoin.

Uuteen virka-asuun kuuluu Valonsäde-papinjakku, valkoinen pantapaita tai perinteinen musta pantapaita ja Valonlähde-risti. Juhlapukuna naispapeilla on papinjakku, jossa on valkoinen säde, risti kiinnitettynä sille jakussa varattuun paikkaan, polvipituinen hame tai housut, musta pantakauluksellinen paita sekä mustat sukat ja kengät.

Myös materiaaleihin on kiinnitetty huomiota. Uusissa vaatteissa on käytetty muun muassa bambuneulosta.

Hanna Antila / Vantaan Lauri
kuva Krista Keltanen

Vantaalaisten verkkopoliisi

Väkivaltarikoksia Tikkurilan poliisitalolla tutkivasta Anne Ahoniemestä tuli keväällä Itä-Uudenmaan nettipoliisi. Ahoniemellä on avoin profiili Facebookissa, jossa hän muun muassa jakaa linkkejä ja kertoo ajankohtaista aiheista ja tapahtumista. Yhteyttä saavat ottaa kaiken ikäiset, asuinpaikasta riippumatta.

— Facebookissa tehdään matalan kynnyksen työtä. Toivon saavani kontaktin ihmisiin ja voivani ennaltaehkäistä rikoksia. Vastaan myös kysymyksiin. Väkivaltarikoksiin liittyviin kysymyksiin osaan vastata parhaiten, mutta voi minulta kysyä vaikka mopojutuista. Jos en osaa vastata, otan selvää, Ahoniemi vakuuttaa.

Verkossa Ahoniemi toivoo tavoittavansa erityisesti nuoret. Hän voi auttaa esimerkiksi nettikiusaamisen uhreja.

— Facebookiin saatetaan tehdä profiili toisen nimellä. Tällaisissa kiusaamistapauksissa voin vaikka laittaa omasta profiilistani yksityisviestin kiusaajalle ja pyytää poistamaan profiiliin tai kirjoitetut viestit.

Lue koko juttu Vantaan Laurista

Aloite seurakuntatilan hankkimisesta Jumbosta

Vantaan seurakuntien yhteisessä kirkkoneuvostossa tehdyssä aloitteessa toivotaan seurakuntien selvittävän mahdollisuutta hankkia oma tila Kauppakeskus Jumbosta.
Karoliina Käpylehdon ja Juha Luodeslammen aloitteen mukaan ”kirkon oma nurkka” olisi paikka, jossa voisi istahtaa rauhassa kahville, hiljentyä, osallistua tempauksiin suurten kirkkopyhien yhteydessä ja äänestää kirkollisissa vaaleissa.
Oman tilan lisäksi aloitteessa pyydetään tutkimaan, voisivatko Vantaan seurakuntien papit olla ihmisten tavattavissa Jumbossa. Aloitteen tekijät nostavat esimerkiksi Espoon Leppävaaran seurakunnan, jonka papit päivystävät Sellossa perjantaisin.

Vantaalaiset kokosivat ennätystuloksen Yhteisvastuukeräykselle

lapset

Leoganen kaupungin lapset käyvät koulua teltoissa.

Välituntiin kuuluu hyppynaru.

Kuva: CatianneTijerina/ACT-allianssi

 

Vantaalla ropisi tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen lippaisiin ennätysmäärä rahaa. Vuoden 2010 keräys tuotti 152 447,98 euroa, kun edellisenä vuonna tulos oli reilut 86 000 euroa. Valtakunnallinen keräystulos julkistetaan 29.10.

- Upea tulos, hienoa kuulla, sanoo painokkaasti Vantaan Yhteisvastuukeräyksen esimies, Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen.

Keräystuoton huimaan nousuun vaikutti erityisesti Haitin maanjäristys, jonka takia Yhteisvastuukeräys käynnistettiin pari viikkoa etuajassa. Haitin oli tarkoitus alunperinkin olla keräyksen ulkomainen kohde.

- Ihmisten sydämet olivat auki. Olen kuullut, että juostiin lipaskerääjien perään ja sanottiin, että odottakaa, minäkin haluan antaa. Se oli myötätunnon ja hyvyyden aalto.

- Lahjoittajat ovat ykkösjuttu, ilman heitä ei olisi mitään keräystä ja heille kiitokset. Toiseksi kiitokset vapaaehtoisille. He ovat olleet alttiisti mukana ja näyttäytyneet keräyksen puolesta. Kiitollinen olen myös seurakuntien työntekijöille, jotka ovat organisoineet toimintaa, Kinnunen summaa.

Nousua joka seurakunnassa


Keräystuotto nousi jokaisessa Vantaan seurakunnassa. Huimaavimman nousun teki Hakunilan seurakunta, joka on perinteisesti ollut kaupungin tuotteliain. Tänä vuonna Hakunila yli kaksinkertaisti tuloksensa. Keräys tuotti siellä yli 58 000 euroa, kun viime vuonna tulos oli reilut 23 000 euroa.

Lähes kaksinkertaiset tulokset viime vuoteen verrattuna kerättiin myös Rekolan ja Vantaankosken seurakunnissa. 

Kari Pekka Kinnunen kertoo, että Kirkon Ulkomaanapu ja seurakunnat selvittävät, voisiko jatkossakin olla olemassa vapaaehtoisia nopean toiminnan joukkoja, jotka tarpeen tullen käynnistäisivät keräyksen lyhyessä ajassa.

- Nyt me olimme nopean toiminnan joukkoja ja se näkyy merkittävästi tuloksessa.

tulos 2010 e/jäsen tulos 2009
Hakunila 58 300,25 3,11 23 335,57
Hämeenkylä 13 107,28 0,99 10 913,62
Korso 18 523,48 0,92 12 176,16
Rekola 11 143,04 0,78 6 046,31
Tikkurila 25 918,96 0,67 19 771,16
Vanda svenska 3 820,45 0,77 2 330,92
Vantaankoski 21 634,51 0,76 11 757,60
yhteensä 152 447,98 86 331,35


Tuotosta suurin osa Haitiin

Suurin osa eli 60 prosenttia Yhteisvastuukeräyksen tuotosta menee kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, tänä vuonna siis Haitiin. 

Tällä hetkellä Haitissa leviää kolera ja Kirkon Ulkomaanapu jakaa Port-au-Princessä vedenpuhdistustabletteja epidemian ehkäisemiseksi. Maanjäristyksen jälkeen järjestö on toimittanut Haitiin 60 koulutelttaa, 30 hurrikaanin kestävää väliaikaiskoulua ja pysyvän pilottikoulun rakennushanke on käynnissä.

Kotimaisen erityiskohteen hyväksi käytetään 20 prosenttia keräystuotosta. Vuonna 2010 edistetään vähävaraisten lapsiperheiden ruokaturvaa yhteistyössä Marttojen kanssa. 

Lopusta tuotosta puolet eli 10 prosenttia kukin seurakunta käyttää valitsemallaan tavalla. Viimeiset 10 prosenttia käytetään hiippakuntien diakoniarahastojen kautta. Seurakunnat voivat anoa niistä avustuksia vähävaraisille. 

Vantaalla keräystuotolla jouluavustuksia ja ruokakursseja

  • Hakunila: perheleiri vähävaraisille tai muuten erityisen tuen tai virkistyksen tarpeessa oleville lapsiperheille yhdessä sosiaalitoimen kanssa
  • Hämeenkylä: jouluavustuksia perheille diakoniatyön kautta
  • Korso: perheiden avustamiseen joulun aikaan
  • Rekola: ruoka- ja/tai leivontapäivä perheille jouluteemalla
  • Tikkurila: ruuanvalmistus- ja taloudenhoitokurssi nuorille äideille yhdessä Marttaliiton ja sosiaalitoimen kanssa. Jos varoja jää, käytetään lapsiperheiden avustamiseen diakoniatyön kautta.
  • Vanda svenska: ei vielä päätetty keräystuoton käytöstä
  • Vantaankoski: joulutapahtuma yksinhuoltajille ja jouluavustuksia erityisesti lapsiperheille diakoniatyön kautta

Nuorten Reilun kaupan kirkkokahvit Myyrmäessä 24.10.

imagex400x130

Lokakuun viimeisellä viikolla vietetään Reilun kaupan viikkoa. Vantaan Myyrmäen kirkossa nuoret järjestävät sunnuntaina 24.10. vastuullisesti reilut kirkkokahvit. Niissä yhdistyvät Reilun kaupan viikon ja kirkkojen yhteisen Vastuuviikon teemat.

Nuorten tempauspäivä alkaa klo 10 messulla. Sen jälkeen seurakuntasalissa tarjoillaan reilu kahvihetki, jossa on vapaaehtoinen kahvimaksu. Samalla voi ostaa Reilun kaupan tuotteita.

Vantaalla kolme Reilun kaupan seurakuntaa ja kahvila

Kolme Vantaan seitsemästä seurakunnasta on saanut Reilun kaupan seurakunta -arvonimen. Reiluja seurakuntia ovat Korso, Tikkurila ja ruotsinkielinen seurakunta Vanda svenska.

Kohtaamispaikka Olotila Tikkurilassa on puolestaan Reilun kaupan kahvila.

Reilun kaupan seurakunnaksi pääsee, kun toimii Reilun kaupan edistämiseksi ja siten kehitysmaiden viljelijöiden hyväksi.

Seurakunnan tulee muun muassa käyttää reilua kahvia ja teetä kaikissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Myös muita reiluja tuotteita tulee käyttää säännöllisesti ja ottaa Reilu kauppa huomioon esimerkiksi diakoniassa tai rippikoulussa.

Reilun kaupan seurakunta -arvonimi myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Korso sai arvonimensä 2007, Tikkurila 2008 ja Vanda svenska 2009.

Kirkossa on tavoitteena 100 Reilun kaupan seurakuntaa Reilun kaupan viikkoon mennessä. Syyskuussa Reilun kaupan seurakuntia oli 83.

Reilun kaupan reseptejä
(reseptit Teresa Välimäki)

Appelsiini-banaanipirtelö

1 Reilun kaupan banaani
1 dl Reilun kaupan appelsiinimehua
puolikkaan sitruunan mehu
1 dl vaniljajäätelöä Reilun kaupan raaka-aineista
1 rkl Reilun kaupan hunajaa
2 - 3 jääpalaa

Sekoita kaikki aineet sauvasekoittimella tai tehosekoittimella tasaiseksi juomaksi ja nauti kylmänä.

Hedelmäiset pannukakut

2 - 3 rkl Reilun kaupan ruokosokeria
1 tl suolaa
2 kananmunaa
2 dl maitoa
2 dl kermaviiliä
2 tl öljyä
2 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
2 -3 dl hedelmänpaloja (Reilun kaupan banaania, mangoa, ananasta)

Sekoita kulhossa kananmunat, suola, hunaja, maito, öljy ja kermaviili tasaiseksi. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja kaada kananmunaseokseen. Lisää pilkotut hedelmät. Sekoita vain sen verran että saat tasaisen taikinan.

Kuumenna pieni nokare voita paistinpannulla ja nosta taikinaa pari lusikallista pannulle. Muhkeiden pannukakkujen tulee olla paksumpia kuin kotoisat lettumme. Älä paista liian kuumalla pannulla, etteivät pannarit pala. Kun reunat ovat ruskeita, käännä.

Kynttilälyhdyt syttyvät Ankkalammella

Kynttilälyhdyt syttyvät perjantaina 6.8. eri puolilla maailmaa Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten uhrien muistoksi ja rauhan puolesta. Vantaan Korso on mukana maailmanlaajuisessa tapahtumassa, jonka viesti on ”Ei koskaan enää”.

 

Korson kirkon ilmaiskonsertissa perjantaina 6.8. klo 20 esiintyvät Johanna Kurkela, laulu ja Tomi Aholainen, piano. Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen pitää puheen.

 

Kirkkohetken jälkeen kuljetaan Ankkalammelle. Kelluvia Hiroshima-kynttilöitä on mahdollisuus ostaa ja sytyttää rauhanrukouksen merkiksi. Paikalla lauletaan yhteisesti muutama laulu ja rukoillaan kirkkoherra Kari Pekka Kinnusen kanssa rauhanrukous. Tilaisuus päättyy klo 22:een mennessä.

 

Helsingissä kynttilälyhdyt sytytetään Töölönlahdella. Helsingin tapahtuman järjestäjinä ovat Suomen Rauhanliitto, Svenska Fredsvänner I Helsingfors sekä Helsingin seurakunnat.

Vantaalainen rippiristi

imagex650x445Teollinen muotoilija Jenni Seppä on suunnitellut ristiriipuksen Vantaan seurakunnille.

Koru on hopeaa ja sen nimi on Breath, Henkäys. Ristin kaarevat muodot kuvaavat Pyhän Hengen symbolia kyyhkystä. Koru myydään Jenni Sepän suunnittelemassa pakkauksessa, joka sopii samalla korurasiaksi.

Hopeisen ristin hinta on 52 e.

Mikäli haluat vähän pidemmän ketjun, hinta on 53,50 e.

 

Breath-riipuksia myydään Vantaan seurakuntien kirkkoherranvirastoissa.

Kirkkoherranvirastojen osoitteet ovat netissä www.vantaanseurakunnat.fi, yhteystiedot.

Kesäkuun loppuun asti korun voi tilata postiennakolla (postimaksu tulee korun hinnan lisäksi) puhelimesta 09 8306 274 tai sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. . Muista mainita tarvitsetko lyhyen (42 cm) vai pitkän (52 cm) ketjun.

Ankkalinnasta puuttuu pappi

Vaikka Aku Ankka -sarjakuvissa on seikkaillut satoja sivuhenkilöitä ja eri alojen ammattilaisia, ei joukkoon ole eksynyt minkään kirkkokunnan pappia.

- Uskonto näkyy Aku Ankassa hyvin vähän, koska se on monelle niin arka aihe. Sitä pyritään välttämään, ettei kukaan loukkaantuisi, sanoo Aku Ankka -lehden päätoimittaja Jukka Heiskanen.

Täysin pannassa uskonto ei Akkarissa ole. Ankat seikkailevat muutamaan otteeseen kristillisillä paikoilla.

- Ankkalinnassa on katedraali. Se on enemmän turistinähtävyys. Jumalanpalvelusta ei sarjakuvassa näytetä. Kristillinen hautausmaa on joskus näkynyt jossain halloween -tarinassa, sanoo päätoimittaja Heiskanen.

Ainoa uskonnollisuus Aku Ankka -lehdessä on ollut pakanauskonnollisuutta. Alkuasukkaiden rituaalit kuten voodoo on tullut sarjakuvaan vanhoista seikkailukertomuksista.

- Aku Ankassa käsitellään kevyesti ja humoristisesti asioita. Selvästi Disney ajatellut, että uskonto on asia, jonka voi jättää rauhaan. Sen sijaan Disneyn piirroselokuvissa uskonto näkyy. Kun prinsessat ovat menneet naimisiin, niin kyllä se kirkossa tapahtuu, sanoo Aku Ankka -lehden päätoimittaja Jukka Heiskanen.

Aku Ankalla on noin 1,3 miljoonaa lukijaa.

tyontekijayhteiso