- Tietoja
- Julkaistu 04.06.2012 09:52
- Kirjoittanut Tuija Pyhäranta
Ripari on kirkon huippubrändi, joka nauttii vakaata suosiota vuodesta toiseen. Mutta toisilla paikkakunnilla se on vielä vähän suositumpi kuin toisilla.
Rippikoulua voi hyvillä mielin kutsua kirkon lippulaivaksi, supertuotteeksi tai vaikka huippubrändiksi. Riparin käy suurempi osa 15-vuotiaista kuin suomalaisista kuuluu kirkkoon, ja suosio on pysynyt vakaana kirkon jäsenmäärän tasaisesta laskusta huolimatta.
Erot rippikouluaktiivisuudessa eri alueiden välillä ovat kuitenkin suuria. Siinä missä usein pienillä paikkakunnilla riparin käyvät lähes kaikki, suurissa kaupunkiseurakunnissa into on alhaisempaa. Myös hiippakuntien välillä on eroja. Esimerkiksi Lapuan hiippakunnassa Pohjanmaalla riparin kävi viime vuonna lähes yhdeksän nuorta kymmenestä kun Helsingin hiippakunnassa vastaava luku on vain seitsemän.
Poikkeuksiakin toki on. Esimerkiksi Oulun Karjasillan seurakunnassa riparin suosio on pysynyt korkeana, vaikka Karjasilta onkin kaupunkiseurakunta keskustan tuntumassa. Viime vuonna rippikoulun kävi 95,6 prosenttia koko alueen ikäluokasta.
Rippikoulutyöstä Karjasillan seurakunnan vastaavan Petri Satomaan mukaan syy suosioon on paitsi perinteessä myös onnistuneissa leireissä ja sanaa levittävässä puskaradiossa.
"Rippikoulu on täällä päin osa nuorisokulttuuria, ja monet pitävät riparia itsestäänselvyytenä. Perheestäkin on paljon kiinni, joskus rippikoulu voi olla vanhemmille tärkeämpi kuin nuorelle itselleen. Leirin jälkeen nuoret jäävät kuitenkin isoskoulutukseen ja sieltä maine kiirii seuraaville ikäluokille", Satomaa pohtii.
"Erityisesti viesti leviää sosiaalisessa mediassa", hän huomauttaa.
HELSINGISSÄ RIPARI ON VALINTA
Helsingissä rippikoulun suosio on alhaisempi kuin missään muualla Suomessa, ja vain hieman yli puolet 15-vuotiaista helsinkiläisistä käy sen. Helsingin seurakuntayhtymän rippikoulupappi Ilmari Syrjälän mukaan luku heijastelee kirjavaa väestörakennetta.
"Luku kertoo siitä, kuinka suuri osa ikäluokasta kuuluu kirkkoon. Tavoitteena ei ole, että kaikki 15-vuotiaat kävisivät riparin vaan se, että kaikki seurakunnan 15-vuotiaat kävisivät sen."
Mielekkäämpää saattaisikin olla verrata rippikoulun käyneiden määrää seurakuntien 15-vuotiaisiin jäseniin. Nyt kävijöitä verrataan kirkon tilastoissa kunnan kaikkiin 15-vuotiaisiin, kuuluivatpa he mihin uskontokuntaan tahansa tai eivät mihinkään.
Suurilla paikkakunnilla riparille on tarjolla myös vaihtoehtoja. Muut uskontokunnat järjestävät omia rippikoululeiriä vastaavia tapahtumia ja uskonnottomat prometheus-leirejä. Syrjälä ei koe näitä leirejä rippikoulun kilpailijoiksi, vaikka myös kirkon jäsenistä pieni osa valitsee prometheuksen rippikoulun sijaan.
"Helsingissä riparin käy vuosittain yli 3000 nuorta, kun protun käy koko maassa vain noin 900 nuorta.", hän toteaa.
Syrjälä näkee runsaassa tarjonnassa myös positiivisia puolia.
"Tärkeintä on, että jokaisella nuorella olisi omassa yhteisössään ja perinteessään turvallinen paikka, jossa keskustella henkisistä ja hengellisistä kysymyksistä. Voisi ajatella, että tässä meillä on myös muiden uskontokuntien kanssa yhteinen tehtävä rohkaista uskonnollisten asioiden esillä pitämiseen."
