Exit - Sateen kohinaa

b_musiikki_sivu
b_tekstit_ylos
b_albumilista_ylos




Tuttua ja turvallista gospel-iskelmää

Exit jaksaa pitkästä historiastaan huolimatta edelleen jatkaa. Soittajat ympärillä vaihtuvat mutta Simojoki on ja pysyy. Exitin ympärille muodostuneen uskollisen kannattajajoukon suuruuden voi päätellä tuoreen levyn Suomen virallisen albumilistan viikon 39 kuudennesta sijasta, mikä on puhtaalta gospel-levyltä todella korkea saavutus.

Jiffel Recordsin julkaisulistalle tiensä löytänyt Exitin kahdestoista levy kantaa nimeä Sateen kohinaa. Levyn kappaleet voi jakaa karkeasti kahteen osaan: Pekka Simojoen säveltämiin sekä Jari Levyn säveltämiin.

Simojoen tutulle yhteislauluformaatille perustuvat kappaleet ovat tarttuvia, joskin hieman itseään toistavia. Kappalerakenteiden identtisyys kaiken edeltävän tuotannon kanssa luo melko ennalta arvattavan kokonaisuuden. Paikoin Simojoen oman soololaulun alavireisyys häiritsee.

Jari Levyn sekä esimerkiksi Markku Perttilän sävellykset levyllä tuovat hieman vaihtelua pakettiin. Heidän tekemänsä kappaleet, kuten äänitteen kaksi viimeistä raitaa, ovat levyn todellisia helmiä. Jari Levyn, Matti Puttosen sekä Markku Perttilän laulut kuulostavat kauniilta ja särmikkäiltä. Heidän lauluaan toivoisi kuulevansa enemmänkin kuin vain kahden tai kolmen kappaleen verran per nenä.

Sanoituksellisesti levy on eheä, koskettava ja sisällökäs. Joidenkin raitojen kohdalla jopa tuntuu siltä, että loistavan runon haalistaa liian nopeasti tehdyt musiikit. Sovitukset toimivat kauttaaltaan hyvin.

Vuosien saatossa Exitin tyyli on muuttunut selkeästä nuorisomusiikista vanhemman polven gospel-iskelmäksi. Onhan toki luonnollista, että yhtyeen kunnioitettavan pitkä taival ja sen alkuajan yleisön ikääntyminen näkyvät myös musiikissa.