Minea - Voittaja
- Tietoja
- Julkaistu torstai, 05 tammikuu 2012 01:00
- Kirjoittanut Juho Niemelä
Studiomuusikot pistivät pyörät pyörimään
Minean parin vuoden takaisen Sota -albumin seuraaja on loogisesti nimeltään Voittaja. Läpyskä tarjoilee laadukkaasti tuotettua ja soitettua, melodista, äänekästä ja menevää heavy-rockia.
Levyä siivittävät klassisen hevin yksinkertaiset mutta tarttuvat perusriffit, pirteiden ja mielenkiintoisten laulumelodiakulkujen tähdittäminä. Ammattitaidolla ruuvatussa soundimaailmassa on otettu kompakti rock-pohjainen, eikä niinkään mahtipontisen orkestraalinen lähestymistapa.
Lätyn takaa löytyy rautaisia studiomuusikoita, jotka eivät sinällään kuulu bändin kokoonpanoon, mutta joiden ansiosta levy potkii persuuksille kuin pieni kirahvi. Studiokokoonpanossa on tekijämiehiä kuten basisti Lauri Porra, joka muuten polveutuu suoraan alaspäin maamme säveltäjäkuningas Jean Sibeliuksesta. Eipä silti, kyllähän Laurilta bassosoolot varmasti taittuisivat ilman isoisoisänsä geeniperimääkin.
Isossa roolissa on myös gospelpiirien tuntema musiikin monitoimiammattilainen Sami Asp sekä rumpali Kalle Torniainen. Pitkän linjan musisoijia ovat bändin varsinaiset livejäsenetkin, kirkas- ja voimakas-äänisen laulaja Reijo Tiitisen ja isossa sävellysvastuussa olevan Hannu Nissisen johdolla, joten eipä ihme että levy kulkee saumattoman tiukasti kohti määränpäätään.
Se määränpää on Minean tapauksessa taivas, sillä levyn lyriikat eivät jätä juuri mitään arvailun varaan. Näin ollen voittajan identiteettikin paljastuu jo kiekon alkusekunneilla - tässä soitetaan evankeliumin ja soittamisen ilosta. Vilpittömyys paistaa kirkkaasti läpi levyn, mikä lisää värikkäisiin digipack-kansiin pakatun kokonaisuuden sympatiapisteitä.
Usein melankolinen musiikki on puhdasta, varsinkin arvioijan itsensä mieltymyksissä, mutta taas on omat maut unohdettava ja arvioitava niin objektiivisesti kuin mahdollista. Puhdasta on nimittäin tämäkin - suoraviivaista ja ilon täyttämää tykitystä Savon jylhiltä saloilta ja järvenseliltä.
Vuonna 2003 aloittanut, siitä lähtien reilut 120 keikkaa viskonut Minea on todennäköisesti tehnyt aikajanansa laadukkaimman tuotoksen. Sen uskaltaa arvata bändin aiempia tuotoksia kuulematonkin.
Selkeimpänä hittinä esiin nousee levyn kakkosraita Huutaa lujaa, jossa etuiskuin tehostettu, luonnetta omaava kertsi valloittaisi radioasemista niin Dein, X:n, Rockin kuin jopa aikuisrock-Novan. Pohjanoteerauksena mainittakoon nelosraita Tulen valo, jossa Gun´s´n Roses meets Bon Jovi meets suomigospelmelodiat aka The Rain & vanha Bass´n´Helen.
| Musiikki |   |
| Sanat | |
| Pyyteettömyys |
|
