Red - Until We Have Faces

Tietoja

Julkaistu perjantai, 08 huhtikuu 2011 01:00

Kirjoittanut Tuomas Auvinen

Rockin uuden aallon Mekasta Yhdysaltain Nashvillesta tuleva Red (RED, R3D) tykittää kovaa uudella kokopitkällään. Rapakontakaisessa valtamediassakin esiintynyt ryhmä omaa potentiaalia ja voi päästä korkeallekin. Pidemmän päälle suurimmaksi haasteeksi muodostuu erottuvuus.

Vaihtoehtorockia, metallia ja post-grungea yhdistelevässä kokonaispaketissa yhtye soittaa tiukasti yhteen. Rytmisesti haastavat mutta silti suoraviivaiset kappaleet soljuvat eteenpäin höyryveturin lailla. Pelkistettyä rockkvartettisoittoa maustetaan väliin isoillakin orkestroinneilla ja erilaisia ohjelmoituja äänimaisemia käytetään varsinkin introissa. Laulaja varioi sopivassa määrin karjunnan ja jopa pehmeän, pop-tyylisen ilmaisun välillä.

Kolmen ensimmäisen biisin jälkeen pulssi uhkaa nousta pariinsataan pysyvästi, ennen levyn keskivaiheen suloista vapautuksen keidasta, joka vallitsee ennen armotonta lopputykitystä. Näin kokonaisuudesta muodostuu omituinen mutta toimiva yhdistelmä raskasta ja nopeaa, hidasta ja kevyempää, progressiiviseen kallellaan olevaa menoa sekä perinteisempää voimaballadia.

Sanoituksellisesti orkesteri nojaa kristilliseen perussanomaan ja kristityn vaellukseen. Näkökulma ammentaa paljon muun muassa mielen synkimmistä syövereistä, ällöttävänkin sentimentaalisesta kipuilusta, sydämen mustista pisteistä sekä sielun valon kaipuusta ja ikävän tunteesta. Aiheet saadaan synkkiin kielikuviin yhdistettynä sovitettua musiikilliseen tyyliin aukottomasti.

Tasokkaasta tekemisestä huolimatta Until We Have Faces uhkaa pelkistyä hivenen ennalta arvattavaksi kokonaisuudeksi samanlaista tavaraa, jota pusketaan monen monesta tuutista. Musiikillisesti tasokkaan yhtyeen suurimmaksi haasteeksi tulevaisuudessa muodostuu massasta erottautuminen. Muuten yhtye tallautuu auttamatta aiemmin ehtineiden ja suurempien (esim. Skillet) jalkoihin.

 

Musiikki
Sanat