Egoeimi – Yliluonnollinen

Kirjoittanut Juho Niemelä 04.02.2010 00:00 Viimeksi päivitetty 05.02.2010 13:54

Yksittäisiä pintaannousuja keskivertoisuuden vesistä.

Egoeimi on yksi suomenkielisen kristillisen rock-pop -scenen kokeneista kehäketuista. Savolaisbändin uusin levy "Yliluonnollinen" on tribuutti Jumalan yliluonnollisuudelle, "Hänen suurille ja pienille teoilleen", kuten bändi levyn kansivihossa esittää.

Egoeimin kokemus kuultaa läpi levyn rauhallisena varmuutena ja perusvarmana poljentona, jossa pahimmat musiikilliset kliseet onnistutaan pääosin välttämään (toisin kuin tässä lauseessa). Soundit ovat miellyttävät - niissä on rouheutta ja tarttumapintaa, eikä niitä ole kiillotettu sileän muovisiksi. Ainoastaan rumpuihin olisi toivonut ajoittain lisää huonetta, tilaa ja volumea.

Onko "perusvarma" sitten hyvä vai huono määritelmä bändille tai levylle? Usein se kallistuu enemmän negatiivisen puolelle, kuten valitettavasti myös Egoeimin kohdalla. Vaikka Yliluonnollinen on levy, jolta löytyy myös omaperäistä taiteellista näkemystä, on sitä silti vaikea nostaa keskivertoa suomalaista kristillistä rock-pop -estetiikkaa korkeammalle.

Vaikka laulaja Jyrki Liukkonen osaa tehdä tarttuvia ja väliin raikkaitakin biisejä, ei hänen lauluäänessään ole tarvittavaa persoonallisuutta ja tulkintaa, joka veisi Egoeimin astetta mielenkiintoisemmalle tasolle. Levyn vahvinta antia on bändin rutinoitunut soittotyöskentely, tuotanto ja tasaisen varma materiaali.

Levyn tähtihetki vyöryy kaiuttimista biisin numero 2 kohdalla. "Musta meri" on ehdottoman hyvä kappale. Siinä on tervetullutta omaperäistä otetta ja särmää. Jännitteiset sovitukset ja Cave In -tyyliset kitaraefektitunnelmat siivittävät biisin selvästi levyn muita raitoja persoonallisemmalle tasolle. Levyn parhaimmistoon yltää kauniilla paatoksellisuudellaan myös päätösraita "Armo".

Sanoitukset pursuavat samaa tematiikkaa ja ilmauksia kuin suurimmalla osalla suomenkielisistä hengellisistä rock-bändeistä. Pahimmillaan Yliluonnollisen lyriikat ovat latteahkoja ilmauksia (Tuu Takaisin, Lainaa), mutta parhaimmillaan sanat huokuvat vilpittömiä ja rehellisiä tuntoja, joissa hengellinen sanoma ei näyttäydy kaavamaisena ja päälle liimattuna valmiina pakettina (Musta Meri, Ikävä).

Yliluonnollinen-levyllä ei ole huonoja täytebiisejä. Levyltä löytyy tunnelmaa, mutta kylmiä väreitä ei näy eikä kuulu. Laadukasta materiaalia ja muusikkotyöskentelyä, mutta keskisarjan kerros on liian järeillä lukoilla lukittu, jotta ovi olisi helppo avata ja kivuta portaat seuraavaan kerrokseen.

Musiikki

Sanat
Saundit
Tuotanto
Kansitaide