HB: Hengellistä heviä

HB:n uusi levy, Enne, on hieno kokonaisuus. Ensinnäkin, levyssä on upeat kannet ja jännä fontti, joka kiinnittää heti huomion. Biiseissä on jotain samaa kuin esimerkiksi Nightwishissä, ne ovat hyvin melodosia, ja taustalla rummut paukkuvat kovaa.

Vaikka musiikki on mielestäni hyvää, se tuntuu toistuvan koko levyn läpi, eli kaikki biisit kuulostavat miltei samalta. Parin biisin jälkeen siihen jo vähän kyllästyy, eikä biiseissä tunnu olevan eroja.

Johanna Aaltosen ääni ei oikein pääse oikeuksiin tässä musiikissa. Hänen äänensä on hyvin kaunis, mutta aika hiljainen. Jäin kaipaamaan laulussa vahvuutta ja voimaa.

Ensivaikutelma levystä oli hyvä, ja mitä enemmän kuuntelen levyä, sitä enemmän pidän siitä. Levyssä on kaiken kaikkiaan tosi hyvä soundi ja sanoituksissa on paljon merkitystä. Levyä kuunnellessa aloin miettiä, miksei tällaista musiikkia voisi soittaa ja laulaa kirkossa? Innostus nuorissa varmasti nousisi, jos voisi ylistää Jumalaa hieman modernimmin keinoin!

Kirjoittaja kuuluu Fleimin nuoriin avustajiin.