- Tietoja
- Julkaistu 30.08.2012 08:00
- Kirjoittanut Timo Utterström
Kaikista jälleenlämmityksistä, joista olen nähnyt sekä alkuperäisen klassikon että kiillotetun päivityksen, tahtoisin sanoa, että Total Recall on toimivin.
Onnistuminen saattaa johtua siitä, että sekä tämä Len Wisemanin että ysärillä kassoja räjäytellyt Paul Verhoevenin versio ovat tahoillaan saman novellin filmatisointeja eivätkä niinkään yksi elokuva ja sen tuunattu versio. Vaikka näkyy tässä elokuvassa kyllä paljon viittauksia myös edeltäjäänsäkin eikä pelkästään Phillip K. Dickin tekstiin.
Arnold Schwarzeneggerin tiukka itävaltalaisaksentti säesti Paul Verhoevenin versiota, mutta kaksikymmentäkaksi vuotta myöhemmin Douglas Quaidin duunarihaalariin pukeutuu Colin Farrel. Quaid on onnellisesti naimisissa, mutta muutoin elämäänsä kyllästynyt, joten Rekall tuokoon todentuntuisen päiväunen piristämään rutinoitunutta arkea.
Fantasiamatkassa menee kuitenkin jokin pieleen ja Quaid löytää itsensä pistämästä poliisia matalaksi tusinamäärin. Rakas vaimo paljastuu viholliseksi, joka maailman jokaisen poliisin kanssa jahtaa miestä kuin terroristia. Auttamattomasti sankari joutuu kyseenalaistamaan henkilöllisyytensä; onko hän todella uninen duunari vai ehkä se salainen agentti, joksi vastarintaliikekin häntä väittää?
Farrel toimii kuin häkä pääroolissa. Hukassa olevan koiranpennun kulmakarvat kertovat hämmennyksestä ilman erityistä näyttelemistäkin ja fysiikka hänellä on kunnossa sekä tehdastyöntekijää, että salaista agenttia varten. Kate Beckinsale taitaa olla Len Wisemanille jonkinlainen muusa, koska jälleen (Underworld-sarjan jatkoksi) brittikaunotar on näyttämässä toiminnallista puoltaan. Vastarintaliikkeen kumppaniksi ja kaunottareksi on valittu Jessica Biel, ja kolmikko tuntuu olevan omimmillaan rooleissaan. Dynamiikka ja kemia ovat kohdillaan.
Toisaalta: on turvallista sanoa, että kaikki muukin on kohdallaan. Alkuperäistä novellia on muokattu riittävästi, jotta tarina ja postapokalyptinen maailma olisivat uskottavia. Verhoevenin ysäriklasarissa oli paljon epäjohdonmukaisuuksia ja lapsellisuuksia, mutta Wiseman on oikonut muutamia mutkia ja muokannut taustoja sen verran, että elokuvan sisäiset ristiriidat olisivat tasapainoisempia ja perustellumpia.
Total Recall on totaalinen remake. Jälleenlämmityksenä ja filmatisointina sekä scifii-toimintana se saa täydet liekit, mutta pari leimahdusta pitää ottaa pois jostain sisältöön liittyvästä asiasta. Näyttävä ja viihteellinen rymistely häivyttää alleen hyväntahtoisimmatkin ajatukset, ja kaikessa relevanssissaan elokuvan yhteiskuntakritiikki on kuiskauksia luotien välissä. Se on varmaankin jokin toinen elokuva, jossa pohditaan syvemmin luokkaeroja ja ihmisen perimmäistä tyytymättömyyttä kaikkeen rahalla saatavaan. Esimerkiksi David Cronenbergin Cosmopolis. Total Recallille viihteestä kuitenkin kymmenen pistettä.
Total Recall elokuvateattereissa 31.8.2012.
| Viihdearvo |
 |
| Toteutus |
 |
| Sisältö |
|
