Matkalla

Tietoja: Julkaistu 26.07.2012 08:00; Kirjoittanut Tuija Pyhäranta

Jack Kerouacin beat-klassikosta tuli Walter Sallesin käsittelyssä kelvollinen elokuva, jota kannattelee kuitenkin hienojen pääosanäyttelijöiden lisäksi erityisesti suorat lainaukset kirjasta. Kerouac vs. Salles, 1-0.

Eletään 1940-luvun loppua, kun kirjailija Sal Paradise (Sam Riley) ja ylpeä renttu Dean Moriarty (Garrett Hedlund) tapaavat. Sal etsii kokemuksia kirjoihinsa, Dean kadonnutta isäänsä ja itseään. Pikatahdilla ystävystyneet Sal ja Dean lähtevät kolme vuotta kestävälle matkalle, jota rytmittävät vapaa seksi, huumeet ja jaettu rakkaus kirjallisuuteen. Miesten syvä ja intensiivinen ystävyys perustuu kuitenkin paitsi vilpittömään jaettuun iloon myös molemminpuoliseen tarpeeseen.

Matkalla seuraa molempien miesten aikuistumista. Deanilla on kaksi vaimoa (Kirsten Dunst ja Kristen Stewart), runsas joukko satunnaisia rakastajia ja vielä suurempi joukko ihailijoita. Sal, joka muistuttaa enemmän hymypoikaa kuin renttua, roikkuu matkassa mutta kärsii nähdessään Deanin taakseen jättämän kaipauksen ja kärsimyksen. Rahaakaan ei ole tarpeeksi ja poliisien kanssa on ongelmia.

Deanin ystävyyden ja rakkauden osoitukset niin Salille kuin kummallekin vaimolleen ovat vilpittömiä, mutta lapsekas ja impulssien perään haikaileva mies ei kykene täyttämään lähipiirinsä odotuksia luottamuksellisesta ja kestävästä ihmissuhteesta. Nykyään Deania saatettaisiin kutsua narsistiksi, mutta 1950-luvun taitteessa hän taisi olla vain epäluotettava kaveri ja hurjasteleva naisten mies.

Tarina perustuu Jack Kerouacin samannimiseen klassikkokirjaan. Kerouac (1922–1969) oli sotien jälkeisen yhdysvaltalaisen beat-kirjallisuuden kärkinimi. Matkalla on omaelämänkerrallinen teos, jossa Kerouacin alter-egon, Salin, lisäksi seikkailevat myös kirjailijat Neal Cassidy (elokuvassa Dean Moriarty) sekä Allen Ginsberg (elokuvassa Carlo Marx).

Walter Sallesin ohjaus on paikoitellen terävää ja taidokasta, joskaan ei erityisen jännittävää tai kekseliästä. Elokuvan keskivaiheilla upotaan kuitenkin suvantoon, jossa juoni ei etene eikä dialogi alkupuoliskon tapaan tempaa mukaansa. Yli kaksituntisessa pätkässä tuntuu tarinaa olevan vain puoleksitoista.

Nautinnollisinta elokuvassa ovat suorat lainaukset alkuperäisteoksesta. Sekä Riley että Hedlund lausuvat Kerouacin runollista proosaa hyvällä rytmitajulla, ja taustalla läskibasso lisää beattia entisestään. Näytteljöiden työskentely on muutoinkin nautinnollista katsottavaa, sillä kaikki pääosanäyttelijät heittäytyvät rooleihinsa taiten ja koko ruumillaan. Erityisesti Kristen Stewart yllättää iloisesti. Sivurooleista on mainittava Tom Sturridge, joka näyttelee Deaniin ihastunutta runoilijaa Carlo Marxia.

Matkalla ei ole huono elokuva, mutta tällä kertaa merkittävimpänä antina jää himo lukea Kerouacin kirja.

Matkalla elokuvateattereissa 27.7.2012.

Matkalla Internet Movie Databasessa