Oma kerholehti

Tietoja

Julkaistu tiistai, 11 tammikuu 2011 16:40

Oman kerhon lehden väsääminen on mitä parhain keino kohottaa kerhon imagoa ja lujittaa yhteishenkeä. Lehden tekemiseen jokainen voi osallistua omalla tavallaan, sillä ennen kuin oikea lehtikään on valmis, on sen tekemisessä käyty läpi monta työvaihetta.

Valitkaa lehdellenne päätoimittaja, joka vastaa lehden sisällöstä sekä kirjoittaa pääkirjoituksen. Pääkirjoitus ei ole kovin pitkä, se käsittelee napakasti jotain tyttöjen ja poikien elämään liittyvää asiaa tai ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin mahdollisesti omassa kaupungissa tai koulussa.

Toimitussihteeri huolehtii lehden tekemiseen liittyvästä aikataulusta: milloin lehteen tulevien juttujen on oltava toimituksessa, milloin lehti menee 'painoon' yms. Hän myös lukee toisten jutut läpi ja tekee niihin mahdollisia korjauksia, lyhentelee ja parantelee eli editoi ne. Toimitussihteerin avulla juttuaiheet jaetaan toimittajille.

Ilmoitusmyyjä voi hankkia lehteenne ilmoituksia muilta. Jos kerholehtenne 'myy' ilmoitustilaa, siitä voi ottaa pienen makeispalkkion. Toimittajat tekevät jutut sovitun työnjaon mukaan. Paitsi että he kirjoittavat, he voivat tässä tapauksessa myös 'taittaa' juttunsa lehteen. Taittaminen tarkoittaa juttujen latomista ja sommittelua sivulle ja kuvien skannausta ja käsittelyä.

Lehden tekeminen

Kun työnjako on selvä, miettikää juttujen aiheita. Uutissivu kaipaa uutisoitavaa; jotain terävää, napakkaa ja ajankohtaista asiaa, 'kylmän' asiallisesti kerrottuna. Joku toimittaja voi tehdä reportaasin kaltaisen jutun vaikka matkakertomuksen, henkilökuvan, harrastuksen... puitteissa.

Toimittajan on hyvä osata kuvata, useimmat jutut kaipaavat kuvia.

Haastattelut ovat aina lehdessä suosittuja palstoja. Olisiko koulussanne/ paikkakunnallanne/ seurakunnassanne jokin kiinnostava henkilö? Haastateltavan voi laittaa mielenkiintoiseen kysymys-vastaus -testiin!

Kerholehti voi sisältää mielenkiintoista poimintaa muista lehdistä. Aina pitää mainita lähde ja kirjoittaja.

 

Vitsitoimittajan ja sarjakuvatoimittajan palstat luetaan aina. Oma palstansa voi olla myös tapahtumakalenterilla ja onnitteluilla/ terveisillä. Omasta kerhosta kertominen on lehdessä tietysti itsestäänselvyys ja kerholaisten kuvat ja pieni persoonallinen esittely. Valmista lehteä voi kierrättää naapurikerhoissa ja koulussa. Hei, jos siinä on jotain erityisen mukavaa ja huomionarvoista, kannattaa laittaa poimintaa omalle kotisivulleen nettiin, missä voit mainostaa näin kerhoasi

Tunnettua on, että suusta korviin -menetelmä on tehokkain kanava tiedottaa. Niinpä kerhostasi kertominen koulussa ja harrastuspiireissä lienee tehokkain tapa tiedottaa siitä. Sanotaan, että hyvä kello kuuluu kauas! Samoin kannattaa käyttää niitä ilmoitustauluja, joiden läheisyydessä ikäisesi liikkuvat, koulussa, liikuntahallilla, nuorisotalolla, kadun varrella. Muista aina tarkistaa ilmoitustaulun hoitajalta, että siihen on lupa kiinnittää ilmoituksesi! Joskus kerhosi ilmoitus voi päästä paikalliseen lehteen asti, jos kuntasi tai seurakuntasi laittaa yhteisilmoituksen toiminnasta.

Jotta ilmoitus erottuu edukseen muista, sen on oltava selkeä, ei liian monisanainen. Kuva on aina paikallaan keventämään ja kertomaan asiasta lisää; tiedäthän, että kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Ota huomioon ympäristö, mihin ilmoituksen laitat, kun mietit sen ulkoasua, väriä... Mainos voi toimia jopa paremmin mustavalkoisena kuin värillisenä! Voisi kai sanoa, että kerhon lehdessä samoin kuin siitä kertovassa ilmoituksessa saa olla ripaus salaperäistä, ripaus huumoria, ripaus vakavaa, mutta aimo annos elämäniloa!

PS Se vielä piti sanoman, että lehden toimituksen pitää toimia yleisen kansainvälisen hyvän lehtitavan mukaan kaikessa toiminnassaan; Ettehän loukkaa ketään lehdessänne ja toimitus osaa säilyttää salaisuudet! Nimimerkillä kirjoittajan nimi säilyy vain toimituksessa! Mukavaa säpinää kerholehden toimitukseen!