Tietoja

Julkaistu sunnuntai, 20 toukokuu 2007 00:00

Kirjoittanut Elina Ström

Ruotsalaisnuorista vain vähän yli kolmannes käy rippikoulun ja osallistuu konfirmaatioon. Ero on suuri Suomeen verrattuna, sillä täällä rippikoulun käy lähes 90 prosenttia nuorista. Vielä 1970-luvun alussa Ruotsin nuorisosta konfirmoitiin noin 80 prosenttia, joten riparin suosio on laskenut jyrkästi 35 vuodessa.

"Suurin syy on, että yhä harvempi lapsi saa uskonnollisen kasvatuksen. Lisäksi kirkon merkitys vapaa-ajanharrastusten järjestäjänä on kutistunut, koska lapsille ja nuorille on nykyään tarjolla niin paljon muitakin harrastusmahdollisuuksia", analysoi uskontotutkija Mia Lövheim muutoksen syitä Svenska Dagbladet -lehdessä.

Suomessa vallitsee pitkälti samanlaiset yhteiskunnalliset olosuhteet, mutta rippikoulun suosio on silti säilynyt hyvin korkeana. Meillä riparin käyvät jopa kirkkoon kuulumattomat nuoret, jotka voivat ottaa kasteen, mikäli haluavat konfirmoitaviksi.

Ruotsin kirkon teettämän tutkimuksen mukaan rippikoulun käyvät nuoret ovat kuitenkin erittäin tyytyväisiä valintaansa. He kokivat saaneensa uusia taitoja, lisää itseluottamusta ja positiivisia kokemuksia, joita ei muualta voi saada. Myös yhteiset keskustelut ystävyydestä, suhteista, tasa-arvosta ja rakkaudesta koettiin mieluisiksi.

Ruotsalaisnuoret kertoivat tehneensä valinnan riparille menosta enemmän oman tahtonsa mukaan kuin äidin ja isän ehdotuksesta. Puolet vastanneista kertoi valinneensa konfirmaation saadakseen lahjoja. Ruotsissa tytöt ovat poikia innokkaampia rippileirille lähtijöitä, sillä konfirmoiduista 60 prosenttia on tyttöjä. Rippikoulun käyminen on yleisempää Ruotsin maaseudulla kuin isommissa kaupungeissa. Kirkkohäät ja tulevien lasten kastaminen nähtiin tärkeiksi syiksi käydä ripari ja kuulua kirkkoon.