- Tietoja
- Julkaistu maanantai, 06 elokuu 2007 00:00
- Kirjoittanut Antti Siukonen
Juha Tapio on kolmatta kertaa mukana Tilkkutäkki-levyllä, puuhaa AIDS-projektille konserttia ja suunnittelee uutta levyä ensi vuodeksi.
Kolmas tilkkutäkki-levy on juuri tullut levykauppoihin, mitä projekti on sinulle merkinnyt?
Tilkkutäkki on ollut kiva erikoisprojekti ja se on ollu mulle taustojeni takia mielekäs juttu. Yksin puurtavalle taiteilijalle yhdessä muiden artistien kanssa tehdyt asiat ovat aina tähtihetkiä.
Tilkkutäkeillä on paljon hienoja lauluja, joista ajatellaan, etteivät ne ole suurelle yleisölle tuttuja, mutta onhan ne kun niitä joka vuosi kymmenettuhannet laulaa. Riparilaulut ovat kansanperinnettä parhaimmillaan!
Saitko itse valita biisisi?
Levyn tuottaja, Markus Koskinen, on funtsinut ne etukäteen, ja miettinyt mikä sopis kellekin ja sitten heittänyt pari vaihtoehtoa. Eli en ole selaillut laulukirjaa, vaan joka levylle on mietitty, mitkä laulut sinne tulee ja niille sitten on kyselty sopivia artisteja.
Ekalle levylle valittiin varmaan kaikkein legendaarisimmat, mutta kyllä osoitus noiden laulujen monipuolisuudesta ja voimasta on että nyt tulee jo kolmas levy.
Mun omat laulusuoritukset ei välttämättä kuulosta samalta kuin omilla levyilläni, koska tilkkutäkki on pitkälti tuottajan näkemys. Jonkin verran siis saa itse vaikuttaa, mutta raamit tulee ulkopuolelta. Kun ei esitä omalla nimellään omaa musiikkiaan, saa vapauden vetää eri tavalla kuin koskaan muuten.
Tilkkutäkin biiseissä ei välttämättä ole jälkeäkään alkuperäisestä sovituksesta. Tiedän että jotkut tykkää niistä ihan hirveästi, ja jotkut kokee ne vieraaksi kun ne kuulostaa niin erilaiselta. Toisaalta on parempi että ne jakaa mielipiteitä kuin että olisivat kaikille ok.
Mikä on oma tilkkutäkki-suosikkisi ja miksi?
En osaa levyiltä nimetä, mutta biiseistä nimeäisin yhteislauluna suositun Martin Luther Kingin laulun. Kun sitä ei oltu vielä levytetty Tilkkutäkille, lauloin sitä konserteissa. Koin itsekin jonkinlaisia sfäärejä sitä vetäessä – varmaan jo ihan sen takia että se on ollut lempparibiisi aikanaan ripareilla.
Olet ollut jo jonkin aikaa Kirkon ulkomaanavun Toivon lähettiläänä. Minkälainen kokemus se on ollut ja mitä se on antanut sulle?
Se on antanut ihan hirveästi. Tammikuussa olin KUA:n kutsumana Ugandassa tutustumassa AIDS-projektiin ja vierailimme AIDS-orpojen leirillä. Se jätti minuun vahvan jäljen.
Tajusin että maailmassa on hirveästi kärsimystä ja miten helppoa täällä meidän hyvinvoinnin keskellä on jalostaa ja heitellä ilmaan suuria ideoita tasa-arvosta ja yhdenmukaisuudesta. On aika rajua ymmärtää maailman todellisuutta ja sitä että ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä ja se ei liikuta ketään.
Reissun jälkeen tehtiin konserttikiertuetta Suomessa, ja samalla annettiin suomalaisille mahdollisuus vaikuttaa ja auttaa.
Kun meidän ei täällä hyvinvoinnissa tarvitse taistella elämästä ja kuolemasta, meistä tulee helposti henkisesti laiskoja ja tyhjiä, jopa toivottomia. Ajatellaan että ei voida vaikuttaa asioihin, ja että maailma vaan menee näin kun rahan valta ohjaa kaikkea. Toivo, minkä mä löysin sieltä on, että maailmalle voi tehdä jotain sen sijaan että vaipuisi apatiaan.
Näin, miten ihmiset oli erittäin pienellä avulla päässyt täysin toivottomasta tilanteesta taas jaloilleen ja miten paljon se vaikuttaa, jos yksi perhe tai ihminen saa lääkityksen aidsiin, että voi taas mennä töihin tai kouluun. Jos siis täällä heitän muutaman lantin keräykseen niin sillä oikeasti joku ihminen voidaan pelastaa uuteen elämään. Apu menee siis oikeasti perille.
Joku saattaa ajatella että pieni avustus on vain pisara valtameressä, mutta eihän kukaan ihminen ajattele omasta elämästään että mun elämä on vain pisara valtameressä. Jokainen kokee elämänsä ainutkertaisena ja arvokkaana, ainakin toivottavasti. Sillä pienellä pisaralla valtameressä voi pelastaa yhden toisen samanlaisen ainutkertaisen ja arvokkaan elämän jossain toisaalla. Ei kannata ajatella että pitäisi kerralla pelastaa koko maailma. Sillä että jokainen tekee voitavansa me yhdessä saadaan jotain hyvää aikaan!
Kaunis ihminen -levyn myynti ylitti keväällä platinarajan. Mihin suuntaat seuraavaksi?
Syksyn keikkakalenteria lyödään kovaa tahtia lukkoon. Yksi isompi projekti on lokakuun lopulla Savoyssa järjestettävä konsertti AIDS-projektista. Maria Ylipään kanssa olemme pyytäneet sinne paljon esiintyjiä ja siitä tulee hieno konsertti. Tuotto menee KUA:n kautta Ugandaan. Sinne on tulossa varmasti ainakin Irina, Jippu, Teleks, Jukka Leppilampi, Zarkus Poussa, Paula Vesala PMMP:stä ja muita.
Se on mulle henkilökohtaisesti iso juttu tälle syksylle.
Alun perin oli ajatus tehdä jouluksi myös live-dvd, mutta totesimme levy-yhtiön kanssa yhteisymmärryksessä, että nyt on sen verran vahva myötätuuli omassa musiikintekemisessä, että on tärkeämpää keskittyä tekemään hyvää seuraavaa levyä. Kun kesä kääntyy syksyksi pitänee alkaa teroittaa kynää ja tehdä uusia lauluja, jos ensi vuonna saisi sitten julkaistua levyn.
