- Tietoja
- Julkaistu maanantai, 09 tammikuu 2012 14:56
- Kirjoittanut Noora Wikman
Suomessa kohistaan parhaillaan alkavista presidentin vaaleista, mutta valta vaihtuu myös kirkossa helmikuussa järjestettävissä kirkolliskokousvaaleissa. Fleimin uusi juttusarja kertoo, mikä kirkolliskokous on ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut. Ensimmäisessä osassa lähdetään liikkeelle perusasioista.
Mikä ihmeen kirkolliskokous?
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin, jota voisi verrata eduskuntaan. Eduskunta koostuu kansalaisten valitsemista kansanedustajista, jotka päättävät valtion asioista. Kirkolliskokous koostuu piispoista sekä papiston ja maallikoiden valitsemista edustajista, jotka päättävät kirkon asioista.
Keitä siellä on?
Kirkolliskokous koostuu pääasiassa piispoista sekä vaaleilla valittavista edustajista. Vaaleilla valituista 94 kirkolliskokousedustajista on pappeja 32 ja maallikoita 64. Näiden lisäksi kirkolliskokouksessa istuu saamelaiskäräjien valitsema saamelaisedustaja, valtioneuvoston edustaja sekä kirkkohallituksen kansliapäällikkö, viisi kirkkoneuvosta ja kaksi lainoppinutta asiantuntijaa.
Mitä kirkolliskokous tekee?
Päättää kirkon asioista. Kirkolliskokousedustajat päättävät muun muassa, miten kirkko käyttää rahansa ja paljonko mihinkin toimintamuotoon, vaikkapa nuorisotyöhön, panostetaan.
Riparilla luetaan kirkolliskokouksen hyväksymää raamatunkäännöstä, jumalanpalvelus toimitetaan kirkolliskokouksen hyväksymän kirkkokäsikirjan mukaan ja virret veisataan kirkolliskokouksen hyväksymästä virsikirjasta.
Kirkolliskokous päättää myös kirkon uskosta ja opista, esimerkiksi siitä, voidaanko samaa sukupuolta olevien parisuhde siunata.
Miten kirkolliskokousedustajat valitaan?
Kirkolliskokousedustajat valitaan välillisillä vaaleilla. Automaattisesti kokoukseen pääsevät piispat ja pari muuta häiskää, mutta enemmistö edustajista valitaan vaaleilla. Edustajien määrä jakautuu hiippakuntien väkiluvun mukaan. Eniten edustajia valitaan Tampereelta (15), Turusta (12), Helsingistä (12) ja Oulusta (12).
Kirkolliskokousvaalit ovat välilliset, eli kirkon jäsenet eivät pääse suoraan äänestämään ehdokkaita, vaan äänioikeutettuja ovat papiston lisäksi seurakuntien luottamushenkilöt. Siis ne, joita kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset saivat äänestää viime vuonna järjestetyissä seurakuntavaaleissa.
Luottamushenkilöt valitsevat maallikkoedustajat, ja papisto valitsee pappisedustajat. Maallikkoedustajia kirkolliskokoukseen valitaan 64 ja pappeja 32.
Kirkolliskokousvaalit järjestetään 13.2.2012.
