- Tietoja
- Julkaistu tiistai, 03 tammikuu 2012 00:05
- Kirjoittanut Tuija Pyhäranta
Kaskisen ja Simojoen uudessa musikaalissa lähdetään nuoren Essin mukana lähetystyöhön Fuegoniaan. Matkalla Essi kohtaa vaikeuden toisensa perään, mutta pelkkää surkuttelua Onnen vuori ei ole. Kuten musikaaleissa yleensäkin, aina on aikaa laulaa ja tanssia.
Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen Liekki-musikaali vuodelta 1984 oli ilmestyessään menestys. Musikaalia on esitetty eri kokoonpanoilla viime vuosiin saakka, ja nyt suosikki on saanut jatko-osan. Uusi Onnen vuori -musikaali kertoo lähetystyöntekijä Essi Palomaasta, joka työskentelee 
Fuegoniassa, nuorten orpojen Enkelikodissa.
Enkelikodissa työskentelee edelleen myös Riikka Sillanpää, Liekki-musikaalin päähenkilö. Onnen vuori sisältääkin runsaasti viittauksia Kaskisen ja Simojoen ensimmäiseen yhteiseen musikaaliin, mutta jatko-osa on siinä määrin itsenäinen, ettei alkuperäisteoksen tunteminen ole välttämätöntä.
Musikaalin tarina perustuu osittain Suomen Lähetysseuran lähetin Hanna Palosen kokemuksiin Taiwanilla. Essi Palomaa saapuu uuteen maahan täynnä intoa, mutta joutuu pian huomaamaan, että arki kohteessa on täynnä hankaluuksia. Enkelikodin nuorilla orpotytöillä on jokaisella omat murheensa, ja kristityt ovat Fuegoniassa ahtaalla. Lisäksi pitkään hiljaiseloa viettänyt tulivuori on alkanut käyttäytyä kummallisesti.
Ammattilaisia ja intohimoisia harrastajia
Osa Onnen vuoren esiintyjistä on ammattilaisia tai ammattiin opiskelevia, toiset teatterin harrastajia ja jotkut tekevät musikaalissa ensiesiintymisensä näyttelijöinä. Sitä ei välttämättä uskoisi – niin taitavia ja uskottavia eri-ikäiset musikaalitähdet rooleissaan ovat.
"Meillä on tosi hyvä porukka", kertoo 18-vuotias Karoliina Kauhanen. Hän näyttelee musikaalissa yhtä orpokodin asukkaista, rämäpäistä Riinaa.
Vaikka musikaali sijoittuu kaukaiseen ja vieraaseen kulttuuriin, orpokodin nuorten tarinat tekevät siitä samaistuttavan myös suomalaisen nuoren näkökulmasta. Murheissa ja onnen aiheissa on paljon samaa, oli syntynyt Suomessa tai Fuegoniassa.
Essin epävarmuutta ja haparointia uudessa työssään lähettinä Onnen vuoressa käsitellään kypsästi. Kun Essi tiedustelee Riikalta, onko lähetystyö ollut kovan työn ja uhrauksien arvoista, vastaa Riikka rehellisesti: "En tiedä." Miten voi mitata elämäntyönsä arvon, hän kysyy. Täytyy vain luottaa.
Karoliinan mielestä Onnen vuoren tärkein viesti onkin Jumalaan luottamisessa.
"Näytelmä kertoo kutsumuksesta ja oman paikan löytämisestä uudesta maasta ja kulttuurista. Täytyy luottaa Jumalaan ja uskaltaa lähteä!"
Katso Onnen vuoren tulevat esitykset täältä.
