meri-maariETU
Ei elämää ilman urheilua

Olympialaisten jälkeen ei kisajärjestäjä juuri ehdi hengähtää, kun kisapaikat jo vilisevät paralympiaurheilijoita. Paralympialaiset ovat liikunta- ja näkö- ja kehitysvammaisten omat olympialaiset. Fleimin juttusarjassa tutustutaan nuoriin vammaisurheilijoihin.

Meri-Maari Mäkinen, 19, osallistui ensimmäistä kertaa uintikisoihin kahdeksanvuotiaana.
”Olin silloin vielä tosi pieni ja jännitin kauheasti. Uin muistaakseni 25 metriä, ja se tuntui pitkältä matkalta”, Meri-Maari muistelee nauraen.

Kahdeksanvuotiaana oli alkanut myös syntymästään asti liikuntarajoitteisen Meri-Maarin uintiharrastus. Fysioterapeutin suosittelema liikuntavammaisten uintiryhmä vaihtui reilu kymmenvuotiaana vammattomien uimaharjoituksiin.

Viime kesänä Meri-Maari kauhoi neljänneksi vammaisuinnin EM-kisoissa päämatkallaan 100 metrin selkäuinnissa. Meri-Maari on myös valittu vuoden vammaisuimariksi vuosina 2009 ja 2010. Nyt hän tähtää vuonna 2012 Lontoossa järjestettäviin paralympialaisiin.

Saavutukset tuovat treenaamiseen lisäintoa, mutta kilpaileminen ei ole tärkeintä urheilussa.
”Olen aina tykännyt uimisesta, treenaamisesta ja itseni haastamisesta. Ihan siitä urheilemisesta. Tietysti kilpaileminen kuuluu urheiluun ja hienoa sekin on.”

Harjoituksia Meri-Maarilla sitten riittääkin. Rutiiniin kuuluu viikossa kolmet aamutreenit ja kuudet iltatreenit, kaikki kahden tunnin mittaisia. Vammattomien uimareiden kanssa treenaavalle Meri-Maarille on tehty omat, hieman sovelletut harjoitukset. Esimerkiksi kuivaharjoittelussa kiinnitetään paljon huomiota jäykkään oikeaan puoleen, sillä erityinen huolto näkyy myös altaassa parempana liikkuvuutena.meri-maari2iso

 Urheilusta ura 

Harjoitusten välillä Meri-Maari on löytänyt aikaa myös lukio-opinnoille. Tässä on urheilupainotteinen Mäkelänrinteen lukio Helsingissä ollut suureksi avuksi.
”Siellä ymmärretään, että tulee leiripoissaoloja tai että täytyy lähteä tunnilta aikaisemmin jotta ehtii treeneihin. Olen pidentänyt lukiota 3,5 vuoden pituiseksi, niin kyllä sen koulun saa sujumaan uinnin ohella”, Meri-Maari vakuuttaa.

Tulevaisuudessa Meri-Maari kertoo keskittyvänsä toistaiseksi uintiin.
”Urheileminen on ollut iso osa elämä niin pitkään, etten osaa kuvitella elämää ilman sitä. Nyt tähdätään Lontoon ja sen jälkeen Rio de Janeiron paralympialaisiin. Katsotaan sitten miltä elämä sen jälkeen näyttää.”
Aktiivisen uintiurankin jälkeen Meri-Maari haaveilee urheiluun liittyvästä ammatista.
”Tällä hetkellä kiinnostaisi urheilupsykologin ammatti.

Lähitulevaisuuden suurimmat tavoitteet liittyvät kuitenkin Lontoon paralympialaisiin. Niissä Meri-Maari tähtää finaaliin niin päämatkallaan sadan metrin selkäuinnissa kuin sivumatkallaan sadan metrin rintauinnissa.

Ja ne ihka ensimmäiset uintikilpailut silloin kahdeksanvuotiaana? Niissä Meri-Maari sai pronssia.
”Se oli silloin suuri saavutus.”

Suomen paralympiakomitea