Tietoja

Julkaistu tiistai, 30 elokuu 2011 13:02

Kirjoittanut Noora Wikman

Jos Suomi–Ruotsi maaotteluita ratkottaisiin rippikoulun suosiota mittaamalla, päihittäisi Suomi naapurimaansa 6–1.  Rippikoulun suosio on ollut Ruotsissa pitkään laskusuunnassa ja nyt nuoria houkutellaan Tukholman alueella konfirmoitavaksi mainoskampanjalla.

Tukholman alueella konfirmoitujen nuorten ei tänä torstaina tarvitse pähkäillä, mitä he pukisivat päällensä. Hiippakunnassa vietetään nimittäin ”tee-daytä”, päivää jolloin kaikki konfirmoidut aina piispa Eva Brunnia myöten pukeutuvat konfirmaatiopaitaan – mustaan t-paitaan, jonka kirkko jakaa rippikouluun osallistuneille ja niiden ohjaajille.

Tämän lisäksi tukholmalaisnuoret voivat pakata koulukirjansa konfirmaatiologon (kuvassa) koristamaan kangaskassiin tai sujauttaa matkakorttinsa logolla varustettuun muovikuoreen. Avaimetkin löytyvät kassista helpommin, kun niihin on sidottu mätsäävä nauha.

Tee-day ja muut konfirmaatiotuotteet liittyvät Tukholman hiippakunnan lanseeraamaan mainoskampanjaan, jonka tarkoituksena on nostaa konfirmaation näkyvyyttä. Konfirmoitujen nuorten määrä on laskenut Ruotsissa hurjasti: vielä vuonna 1995 51 prosenttia 15-vuotiaista konfirmoitiin, mutta vuonna 2009 konfirmoituja oli ikäluokasta vain 32 prosenttia. Suomessa rippikouluun osallistui vuonna 2009 83 prosenttia nuorista.

Rippikoulun ja konfirmaation profiilia Ruotsissa pyritäänkin nyt nostamaan julkisessa liikenteessä näkyvän mainoskampanjan avulla. Samalla konfirmaatiosta kertovien nettisivujen ilmettä on uudistettu ja nuorille on suunniteltu teemaan sopivaa tilpehööriä. Tee-dayn lisäksi monet seurakunnat järjestävät kampanjaan liittyviä tapahtumia.

”Uskomme graafisten tunnusten luovan yhteisöllisyyttä, sillä niiden avulla konfirmoidut voivat tunnistaa toisensa metrossa tai kaupungilla”, sanoo Beatrice Lönnqvist, hiippakunnan konfirmaatio- ja nuorisotyöstä vastaava pappi Kyrkans Tidning-lehden haastattelussa.

 Suomalaisen rippikoulun salaisuus 

Vaikka tilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvä, on aina varaa parantaa, toteaa kirkkohallituksen rippikoulusta vastaava työalasihteeri Mikko Mäkelä.

”Jos rippikoulun kehittämistä ei jatketa ja laadullista normeista ei pidetä kiinni, rippikoululaisten määrä voi meilläkin romahtaa kuten Ruotsissa kävi”, Mäkelä sanoo.

Suomessa aiotaankin Mäkelän mukaan tulevaisuudessa satsata rippikouluun. Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävää rippikoulusuunnitelmaa juhlistetaan vahvalla koulutuspaketilla ja keväällä on luvassa kansainvälistä seminaaria.
”Keväällä on tarkoitus myös nostaa rippikoulua ja sen merkitystä laajemmin esille”, Mäkelä lupaa.

Suomalaisen rippikoulun vahvuuksina Mäkelä pitää leirimuotoisuutta, leirin vähimmäispituutta, ryhmäkokoa, isosten vahvaa roolia sekä rukoilua.
”Rippikoulussa lähdetään nuorten elämänkysymyksistä liikkeelle. Siellä tehdään matkaa etsien, epäillen ja ennen kaikkea löytäen.”