- Tietoja
- Julkaistu keskiviikko, 03 elokuu 2011 14:25
- Kirjoittanut Anri Ervasti
Lukivaikeus on yksi oppimisvaikeuksien alalaji, joka esiintyy noin 5-10 prosentilla ihmisistä. Sillä tarkoitetaan synnynnäistä vaikeutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Oireita ovat tyypillisesti lukemisen ja kirjoittamisen hitaus tai vaikeus ja siihen liittyy usein ongelmia oppia vieraita kieliä. Lukivaikeus ilmenee esimerkiksi huonona käsialana, kielioppivirheinä ja vaikeutena jäsentää kappaleita.
Eeva Vissel ja Santeri Katainen ovat 18-vuotiaita nuoria, jotka kärsivät lukivaikeudesta. Molemmat ovat käyneet lukion, ja Eeva on syksyllä aloittamassa ammattikoulun. Santeri taas lähtee opiskelemaan fysiikkaa yliopistoon. Nuoret ovat kokeneet saman, minkä moni muukin lukihäiriöinen: vaivaa ei ole uskottu tai sitä on vähätelty.
Koulun palaute voi olla murskaavaa nuorelle. Usein oppilasta saatetaan syyttää tyhmyydestä tai laiskuudesta, vaikka takana saattaa olla hankala lukihäiriö. Opettaja ei välttämättä näe kuinka paljon oppilas tekee työtä, vaan syyttää oppilasta, eikä yritäkään viedä asiaa eteenpäin. Oppilaan pitäisi itse ymmärtää se, ettei lukemisen ja kirjoittamisen pitäisi olla näin hankalaa.
Helsingin seudun erilaisten oppijoiden kuntoutusvastaava ja kouluttaja Ville Viljakainen muistuttaa, ettei kenenkään pitäisi jäädä ongelman kanssa yksin. Vanhempien ja opettajien kanssa keskustelu on ensiarvoisen tärkeää, jos oppiminen tuntuu hankalalta.
Kouluissa lukihäiriöisiä huomioidaan eri tavoin ja esimerkiksi koeaikaa on mahdollista pidentää. Tämä kuitenkin vaatii sen, että lukivaikeus on virallisesti todettu. Lukitestejä tekevät esimerkiksi erityisopettajat ja puheterapeutit. Santeri vinkkaa, että opettajien olisi hyvä esitellä ja käyttää erilaisia opettamismetodeja luokassa. Sillä tavoin jokainen voi löytää itselleen sopivan oppimistavan.
Lukivaikeudesta ei voi päästä kokonaan eroon, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Myös Viljakainen kannustaa jokaista etsimään itselleen parhaan tavan oppia. Vaikka oppimisvaikeutta ei olisikaan, on hyvä tietää omat vahvuudet tiedon sisäistämisessä.
"Nykyään on todella paljon erilaisia apuvälineitä oppimiseen ja niitä kannattaa käyttää hyväksi. Pienillä asioilla voi muuttaa oppimistilanteen helpommaksi. Tärkeintä on aina se, että pystyy keskittyä", Viljakainen kertoo.
Toinen lukee korvilla, toinen silmillä
Jokain
en ihminen oppii eri tavalla. Eeva ja Santeri muistuttavat, että jokaisen pitäisi miettiä omia opiskelutekniikoita. Toisilla on hyvä näkömuisti, kun taas toiset oppivat kuuntelemalla. Joillekin auttaa ääneen lukeminen ja toiset vaativat täydellisen hiljaisuuden.
Kouluterveydenhuolto ja erityisopettajat osaavat ohjata oikeaan suuntaan, mikäli epäilee kärsivänsä lukivaikeudesta tai muusta oppimisvaikeudesta. Suomessa on 17 lukiyhdistystä ympäri maata, jotka antavat neuvoja ja tukea.
"Oppijan ei saa syyllistää itseään tai ajatella olevansa laiska tai tyhmä. Hae rohkeasti apua, sitä on saatavilla!" Viljakainen kannustaa.
Suuntaa-antava pikalukitesti kannattaa jokaisen käydä tekemässä
Erilaisten oppijoiden liiton kotisivut
